Talkoilla toimintaan terävyyttä
Säkylän Urheilijoiden toimintaa on läpi vuosikymmenten leimannut ainainen rahapula. Se on vaatinut vastuuhenkilöiltä jatkuvaa ideointia, sillä talkootyö on ollut likimain ainoa käyttökelpoinen ase taseen tuloslukujen kaunistamiseksi.
Seuran jäsenet ovat osallistuneet talkoilla Säkylän kunnan alueella siistimiseen, rakentamiseen, elinkeinoelämän pyörittämiseen, juhlien järjestämiseen, järjestysmies- ja vartiointitehtäviin sekä moniin lukemattomiin muihin työtehtäviin 70- vuotisen olemassaolonsa aikana. Työtunteja on varovaisestikin laskien kertynyt kymmeniä tuhansia. Hankitut varat on kaikki käytetty seuran nuoriso- ja urheilutoiminnan hyväksi.
Seuran johto ei varmasti ole osannut kiittää kaikkia vapaaehtoiseen työhön osallistuneita niin usein ja painokkaasti, kun olisi ollut tarpeen. Toivon, että työn tekijät itse ovat ymmärtäneet työnsä arvon ja tuntevat hiljaista mielihyvää voituaan olla mukana.
Tämän historiikin sivuilla kerrotaan yksityiskohtaisemin joistakin talkootyöprojekteista. Tässä osassa kerrotaan nyt lyhyesti muista töistä, mitä seuraväki on tehnyt.
Tanssien järjestäminen kuului myös ohjelmaan. Honkalan seuratalolla järjesti seura mm. vuonna 1968 yhteistyössä Porin Prikaatin Aliupseerikoulun oppilaskunnan kanssa keskiviikkotanssit 25 kertaa. Varttuneemmalle väelle tansseja järjestettiin 1970- luvulla usean vuoden aikana Huovinrinteen Upseerikerholla. Rahallinen tuotto saatiin pääsylipputuloista ja arpojen myynnistä.
Muotinäytöksiä ja lastenjuhlia järjestettiin yhteistoiminnassa Säkylän Naisvoimistelijoiden kanssa Säkylän Yhteiskoululla 1970-luvulla. Lastenjuhlina alkaneet tilaisuudet muuttuivat Liikunta- ja Muotitapahtumiksi porilaisen Ratsulan liikkeen tukemana. Koulun juhlasaliin mahtui n. 500 henkeä ja se oli joka kerta täynnä. Vastuullisina järjestelijöinä olivat Terttu-Liisa ja Urpo Virtanen.
Lehtien haravointi oli yksi työmuoto. Lännen Tehtaat Oyj halusi pitää puistoalueensa siistinä eikä syksyisin ja lehtien pudottua maahan alue ei siistiltä näyttänyt. Yhtiö jakoi 1980- ja 1990- luvuilla haravoitavan alueensa osiin, joista suurimman alan sai Säkylän Urheilijat. Haravointipäiväksi sovittiin yleensä lauantai, jolloin seuran kaikki jaostot velvoitettiin lähettämään tekijät työhön. Parhaimmillaan haravoitsijoita oli mukana 70 – 80 henkeä iältään 12 – 70 vuotiaita sekä 2 -3 traktoria. Useiden hehtaarien alueet saatiin näin haravoitua 5 – 6 tunnissa. Aina ei haravointi sujunut mallikkaasti. Yhtenä vuotena työkutsu ei tavoittanut kaikkia eikä lehtiä saatu kerättyä lauantaipäivän aikana. Seuran pj ja jääkiekkojaoston pj tekivät sitten työn loppuun kolmena seuraavana arki-iltana.
Muita tuottoisia talkootilaisuuksia olivat yli vuosikymmenen ajan Huovinretki ry:n latu- ja polkuretkien Riittiön huoltopiste. Se sijaitsi keskellä metsää huonojen tieyhteyksien takana noin 10 km:n päässä Porin Prikaatin ruokalasta, mistä kuuma ja kylmä vesi mehuun sekä kahviin saatiin. Ensimmäinen vesiannos tonkilla vietiin pakettiauton kyydissä aikaisin aamulla ja päivän aikana täydennyksiä ajettiin kahdesta kolmeen kertaan. Lisäksi Porin Prikaatin ampumaratojen paviljongilla myytiin kuumia grillimakkaroita. Talvella paviljongilla myös hiihtojaosto kartutti kassaansa myyden suksihuoltoa, lähinnä voitelupalveluna.
Suuri ponnistus oli myös yksien Eenokin monipäiväisten messujen ruokahuollon järjestäminen 1990- luvulla. Tällöin ei enää riittänyt hernekeiton myynti, vaan tarjottavana piti olla liharuokia, perunamuusia, salaattia, pizzaa, voileipiä, maitoa, makkaraa jne. Ravintolan vastuuhenkilönä toimi Tarja Kalliola, Porin Prikaatin yliemäntä.
Ravintola- ja kioskitoiminnan pyörittämisessä suuri vastuu kuului naistoimikunnalle 1980- luvulla. Toimikunta valmisti omia tuotteitaan, kuten hienoja torkkupeittoja, lapasia, villasukkia jne. myyjäisiin ja arpajaisiin. Yksi tuote oli toimikunnan myyjäisissä ylitse muiden. Se oli ohrakryynivelli. Se myytiin loppuun joka kerta ennen tilaisuuden päättymistä.
Jäätelökioskin pitoa seura kokeili kolmena kesänä Säkylän keskustassa 1990-luvun puolivälissä. Tarkoituksena oli tietysti saada tuloja seuralle ja toisena tavoitteena oli työllistää kaksi nuorta kioskimyyjinä sekä maksaa heille työstään asiallinen palkka. Nuorten palkat kaikkine kuluineen saatiin jäätelön myynnillä kyllä maksettua, mutta seuran kassaan varoja ei kertynyt lainkaan. Annukka Laxin ja Anneli Erkkilän toiminnan pyörittämiseen uhraama aika ei tuottanut seuran kassaan markkaakaan ja niin tämä talkootyömuoto lopetettiin.